Tunnisteet

elintarvikkeet (48) elämä (34) Emmerdale (7) Euroviisut (3) haaste (10) joulu (7) juoma (15) keho (30) kesä (1) kirjat (22) koira (14) kuntoilu (57) Kuntoportti (20) käsityöt ja askartelu (7) Leffat (7) lenkkeily (11) lista (19) Minä (16) musiikki (5) onnellisuus (11) paasto (9) pelit (7) pyöräily (7) reissaaminen (15) ruoka (41) spinning (9) syksy (7) talvi (5) tankotanssi (18) unet (1) vaatteet (13) venyttely (10) yoga ja pilates (6) zumba (5)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Köh köh KÖH!

Loputtomalta tuntuvan sairastelun lomasta lähetän kaikille terveisiä. Liikuntahinku olisi jo kova, mutta näin pitkään sairastelleena ei varmaan kannata tehdä mitään ainakaan viikkoon vaikka olisi kuinka terve?
Tänään jouduin jo vesisateessa pyöräilemään kouluun ja takaisin, vaikka kova yskä vielä vaivaakin.

Vaihtelun vuoksi tällä kertaa linkitän vähän erilaisia inspiraatiokuvia.
Olkaa hyvä! Tässä tulee drunkspiration!

Toivottavasti vaan mieheke ei käy noita katsomassa ja ota vaikutteita.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Joko saa sanoa, että syksy?

Rutiinit alkavat pikkuhiljaa löytyä, kun koulu on alkanut. Vaikka koulupäivät ovatkin melko lyhyitä, niin silti tuntuu, etteivät tunnit vuorokaudessa riitä mihinkään. Mitenkähän tässä on näin käynyt? Viime aikoina puolet vuorokaudesta onkin kyllä mennyt nukkumiseen. Ehkei se kahvinjuonnin lopettaminen ollutkaan niin hyvä idea?

Eilinen oli mukavan monipuolinen päivä. Kävin ensin Kuntoportilla vähän pomppimassa ja vahvistamassa selkääni. Sen jälkeen kävimme syömässä American Dinerissa. Hirveätä epäterveellistä moskaahan siellä tarjotaan, mutta tahdoin viedä miehekkeen poikansa kanssa tutustumaan tuohon paikkaan. Jyväskylässähän tuo ei ole vielä kauaa ollut. Ravintoarvoista huolimatta ruoka oli hyvää ja täyttävää. Vaikka olimme tuolla lounasaikaan, niin en syönyt seuraavan kerran kuin vasta iltapala-aikaan. Parastahan tuossa ravintolassa on se kuinka lasten ateriat tarjoillaan. Eli pahvisissa avoautoissa. Siitä saa mukavan muiston vielä kotiinkin. Tällä kertaa autot olivat tyylikkään violetteja.

Ruokailun jälkeen harrastin erästä lempijuttuani. Eli menin nukkumaan.

Illalla sitten hauskuutimme itseämme vielä stand upin merkeissä. Esiintyjinä olivat:

IIKKA KIVI – Illan MC, velho ja avain samassa paketissa. I. Kiven kynästä irtoaa pienimuotoisia klassikoita ja monenlaista pärinää. Iikka tulee Pohjois-Pohjanmaalta, jossa myös Oulu sijaitsee. 
JAAKKO SUOMALA – Jyväskylän sopimattomin yläasteilla sijaistava viininpunabaretti. Jaakon hissin kyydissä pysyvät lähes kaikki muumit. 
JOHANNA MACDONALD – Keväällä Naama Näkkärillä –kisan voittanut lunastaa Seisomapaikka-palkintonsa in English! 
TOMI HAUSTOLA – Ensimmäistä kertaa yksin muuttavien, uusien opiskelijanaisten äitien yleisin huolenaihe on poikaystäväkokelaiden hunsvottius. Tomi Haustola saa äidit jälleen hengittämään.
ALI JAHANGIRI – Naurettavin iranilaislähtöinen kauppatieteiden maisteri, jolla on oma radio-ohjelma.
Osa naamoista oli minulle ihan uusia, osan olin nähnyt aiemminkin. Tomi Haustola olikin tuttu naama jo eräältä alkukesän Tampereen reissulta, jossa hän esiintyi yksin koko illan. Silloin yleisössä oli mukana joku todella rasittava "mummo", joka häiritsi aivan liikaa esitystä ja pilasi iltaa. Eli oli vain ihan hyvä, että Tomi kertoi tällä kertaa täsmälleen samat jutut. Tällä kertaa ne kuuli sitten loppuun astikin. Muutenkin hän ehti kertomaan tällä kertaa enemmän juttuja ja ottamaan yleisöäkin mukaan, vaikka aikaa hänellä oli eilen varmasti paljon vähemmän kuin alkukesästä, kun muita esiintyjiä ei ollut lainkaan.

Kokonaisuudessaan Seisomapaikkaklubilla oli hauskempaa kuin etukäteen pelkäsin. Tätä edellisenä kertana kun olin ollut paikalla selvinpäin, niin ilta oli ollut harvinaisen tylsä ja epähauska, välillä jopa vähän ärsyttävä. Päättelin sitten, että iso osa illan hauskuudesta tulee oikeasti siitä kuinka monta olutta on ehtinyt juoda. Tällä kertaa oli kuitenkin hauskaa ilmanki oluita, joten ehkä sillä yhdellä kerralla oli vain harvinaisen huonot esiintyjät. Nimiltä en muista enää muita kuin Ismo Leikolan, joka onkin ollut mielestäni aina yliarvostettu.

Suosittelen näitä Seisomapaikkaklubin iltoja kaikille, jotka eivät vielä ole kokeilleet niitä!



torstai 22. elokuuta 2013

Kesän kymmenen miinusta ja plussaa.

Sain Juoksevan Basiliskin Päiviltä haasteen kirjoittaa kesästä: "Haastetun tulee listata kesän 10 plussaa ja 10 miinusta. Avaa vastauksia myös omin ajatuksin ja kuvin. Jaa haaste eteenpäin kolmelle blogille ja ilmoita haastamisesta ko. bloggaajalle". Muutama päivä tässä tekstin hautomisessa on mennyt, koska hirveän vaikea keksiä kymmentä kohtaa molempiin. Etenkin noihin miinuksiin. Enkä valitettavasti ainakaan heti voi havainnollistaa näitä kuvinkaan, koska en tiedä missä kamerani on. Kuvia siellä kamerassa olisi kyllä ja vaikka kuinka paljon. (Ehkä lisäilen ne tänne jälkikäteen tai esittelen kesäkuviani jossain toisessa kirjoituksessa.)

Tässä siis miinusten ja plussien kautta kooste minun kesästäni.

 

Plussat

Doctor Who

Pitkällisen houkuttelun jälkeen siskoni ryhtyi vihdoinkin katsomaan Doctor Whota ja hurahti siihen lopullisesti. Ehkä jopa vähän liikaakin?

Sukujuhlat

Heinäkuun alussa vietimme tätini syntymäpäiviä ja oli oikein hauskaa nähdä monia sukulaisia pitkästä aikaa. Suurinta osaa heistä en ollut nähnyt vuosiin. Laulu raikasi, juttuja kerrottiin ja hauskaa pidettiin. Osa aikuisista oli aloittanut juhlinnan jo edellisenä päivänä, joten he eivät jaksaneet valvoa kuin noin kolmeen. Me nuoret jatkoimme keskenämme hiukan pitempään. Kaikille riitti paikkoja hyvin, kun pihalle oli järjestetty oma leirintäalue, jossa jokainen porukka nukkui omassa teltassaan.

Telttailu

Ensimmäistä kertaa 15 tai 20 vuoteen nukuin pitkästä aikaa teltassa. Ainakin kolmessa eri paikassa ja yhteensä kahdessa eri teltassa tuli nukuttua. Mukavaa vaihtelua sisällä nukkumiseen. Pitäisi useamminkin nukkua teltassa ihan vaan huvikseenkin, jollei mitään parempaa syytä ole.

Reissut

Tänäkin kesänä tuli reissattua paljon kaikkialla. Oli se sitten omissa sukulaisissa tai miehekkeen sukulaisissa, Ähtärin eläinpuistossa tai Turkissa, niin hauskaa oli. Aika vähän tuli oltua kotona koko kesänä.

Tankotanssitreenit

Tankotanssitreeneissä oli hauska käydä ja tuntui, että pitkän tauon jälkeen edistyikin ihan eri tavalla. Tai ylipäätään jonkinlaista kehitystä oli havaittavissa. Hyvinä päivinä, kun kaikki sujuu hyvin ja tuulee oikeasta suunnasta ja tähdet ovat kohdillaan, osaan jo invertoidakin eli seistä tangolla pää alaspäin. Siitä en rupea puhumaan näyttääkö se hyvältä vai kömpelöltä. Pääasia, että se vihdoinkin on onnistunut!

Aurinko

Tänä kesänä on lämpöä ja aurinkoa riittänyt mukavasti. Saisi aina olla vähintään näin hyviä kesiä, ellei jopa vähän parempia. Olisihan tämä toki voinut kestää vähän pitemmälle. Tai ehkä saamme syyskuussa vielä jotain yllättäviä aurinkopäiviä? Kesä alkoi jo toukokuun alussa tai puolessavälissä ja kesti elokuulle. Kuulemma jossain vaiheessa oli yksi kylmä viikko, mutta me olimme juuri silloin Turkissa nauttimassa lähes 40 asteen helteistä.

Painolukemat

Kesän aikana ehdin käväistä alhaisemmassa painossa pitkään aikaan. Vähän aikaa vaaka näytti 68,1 kg. Eli vain 100g "ylipainoa". Ylipäätään se, että painoin alle 70 kg oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2005. Heti sen perään vain sattui tulemaan näitä kesäkiloja, joiden kyllä odotan tippuvan ihan vain sillä, että tulin taas kotiin rutiinien pariin.

Lukeminen

Kesällä oli paljon aikaa lukea. Tein sitä mm. automatkoilla, lentokoneessa, rannalla, riippumatossa, takapihalla. Kesän kunniaksi luin muutamia lyhyitä lasten/nuortenkirjojakin. Ne olivat mukavan kevyttä lukemista. Etenkin silloin kun olin lastenvahtihommissa, enkä olisi jaksanut rasittaa aivojani yhtään millään haasteellisemmalla. Luin mm. Lotta-kirjoja ja Enid Blytonin Salaisuus-sarjaa. Loppukesästä kotosalla lukaisin myös kirjan Pieni talo preerialla. Joskus pikkutyttönä olen lukenut sarjan ensimmäisen osan Pieni talo metsässä, mutten jostain syystä koskaan lukenut niitä jatko-osia.

Marjat ja mehut

Koska tänä kesänä en ollut oikeissa töissä, niin olin heti lähtövalmiina, kun äiti soitteli, että marjat olisivat kypsiä. Vajaan viikon verran siis keräsin marjoja, joita pakastimme sellaisinaan ja marjoja mehuihin. Lopulta marjoja ja mehuja tuli enemmän kuin omaan pakastimeeni olisi mahtunutkaan. Kyllä tänä talvena kelpaa.

Menestystarinakisa 

Yksi koko kesän parhaista jutuista oli tietenkin se kun voitin Kuntoportin menestystarinakisan ja voitin vuoden ilmaiset treenit. Nyt minulla on ensivuonna varaa syödä muutakin kuin vanhoja kengänpohjia ja pikkukiviä. Vieläkin saa hymyn huulilleni. Kiitos vielä kaikille äänestäneille!


Miinukset

Tässä kirjoituksessa kesti ihan älyttömän kauan siksi, kun en meinannut keksiä mitään miinuksia. Tämä kesähän oli aivan mahtava ja täydellinen. Ei kai tässä mitään huonoja juttuja ole ehtinyt tapahtumaan. Yritetään nyt kuitenkin jotain keksiä.

Blogit

Lomaillessa ja kesästä nauttiessa en ehtinyt lukea muiden blogeja niin paljon kuin olisin halunnut. Kirjoittamaankaan en kovin paljoa ehtinyt. Alkukesälle olin ajastanut kirjoituksia, niin niitä tuli jonkin aikaa säännöllisesti, mutta sen jälkeen en paljoa ehtinyt koneella käväistäkään. Nyt olenkin ihan pihalla siitä mitä kaikille kuuluu ja mitä on tapahtunut. Ei tässä oikein ehdi kaikkien vanhoja kesäkirjoituksia näin jälkikäteenkään lueskella.

Salitreenit ja kuntoilu

Pitkään tuntui siltä, etten ole liikkunut kesällä lainkaan ja siitä piti ruveta nyt valittamaan. Tajusin kuitenkin, että eihän tässä nyt ihan sohvaperunana ole tullut koko kesää vietettyä. Nykyään vain liitän Kuntoportin niin vahvasti liikuntaan, että unohdan laskea kaiken muun mukaan. Kyllähän minä olen mm. käynyt tankotanssitunneilla, uinut, harrastanut kaikenlaista hyötyliikuntaa, kuten: kävely, pyöräily ja lasten kanssa riehuminen.

Koikkuliinin poissaolo

Koira ei käynyt luonani koko loman aikan. Tämä oli varmasti isoin miinus ja ehkä tällä voisi korvata muutaman, jos en keksi näitä tarpeeksi.

Kengät

Monet kengät ovat menneet rikki. Olenkohan koko elämäni aikana aiemmin heittänyt niin monia kenkiä roskiin, kun nyt olen heittänyt vuoden sisään. Isoin osa tästä roskiinheittelystä on tapahtunut nyt kesän aikana. Monet hyvät ja nätit kesäkengät meni ihan säpäleiksi syystä tai toisesta ja kahdet lenkkaritkin olen joutunut hyvästelemään. Olisikohan nyt jotain hyviä alennuksia, joista löytäisin hyviä ja kapeita kesäkenkiä vai joko on siirrytty syyskenkiin?

Lotto

Vieläkään ei tärpännyt. Jokohan se pääpotti sitten talven mittaan tulisi.

Koulu

Kesä oli/on vielä ihan kesken ja piti mennä kouluun. Mitä peliä se tämmöinen oikein on? Kysynpähän vaan! Koulujen pitäisi alkaa vasta syksyllä, eikä kesällä.

Lyhyys

No, oishan se ihan kiva, jos vuodenajat menisivät näin: kesää 8 kk, syksyä 2 kk ja talvea 2 kk. Vaikka säiden puolesta kesä onki vaikuttanut pitkältä, niin tuskinpa näitä kelejä sinne joulukuuhun asti kestää.

Mansikoiden puute

En ehtinyt ostaa tai kerätä paksteeseen lainkaan mansikoita. Eipä sinne kyllä mitään enää mahtuisikaan, jos jostain yhtäkkiä niitä saisi.

Kynnet

Kerrankin kun olisi ollut luvallista käyttää kynsilakkaa ja pitää kynnet nättinä, niin muistin lakata niitä aika harvoin. Nyt taas kaikki kynsilakat odottavat kaapissa turhana koko talven ajan ja kuivettuvat sinne.

Ötökät

Niitäkin on vissiin ollu välillä ja vaikka missä.



Olen kesällä lukenut niin vähän blogeja, etten tiedä jos vahingossa haastankin jonkun sellaisen tähän, joka on tämän jo tehnyt. Siitä huolimatta haastan seuraavat ihmiset ja blogit:

Luen ja kirjoitan - blogin Paula.
Shamrock garagen Juusto(, koska todellakin haluan nähdä mitä tästä listasta saa aikaan piirtämällä. Melkoinen urakka varmasti edessä, jos jaksaa lähteä mukaan.)
Kolmantena haastan Dieetti Diili -blogin Katarinan.

Lykkyä tykö urakkaan! Innolla odotan kuulevani teiltä etenkin niitä plussia!



keskiviikko 7. elokuuta 2013

Lomaltapaluupostaus

Niin se vaan aika rientää ja lomat loppuu. Mihin ihmeeseen se aika oikein menee? Toivottavasti kesää kuitenkin riittää vielä pitkään, vaikka koulunpenkki kutsuukin jo.

Muistan kun kesäloman alkaessa mietin, että teen koulu/työvaatteilleni oikein superhyvän tehopesun ja hyvissä ajoin heti alkukesästä. Niistä kun ei ole aiemmin saanut irti niitä kaikkia tahroja ja jälkiä. Miten sitten kävi? No, siellähän ne lojuivat pyykkikorissa muutaman viikon ja vihoviimeisenä lomapäivänä pistin ne ämpäriin veden ja pesuaineiden kanssa. Jospa tuo liotus auttaisi edes hiukan tuossa likaisuusongelmassa.

Loma on ollut mukava ja on tullut käytyä vaikka missä aina sukujuhlista, Ähtäriin ja Turkkiinkin. En tiedä mikä muistihäiriö minulla on tai sitten kaikilla muilla on, mutta en muista, että ainakaan kymmeneen vuoteen (tai ikinä?) olisi ollut näin lämmintä kesää. Parilta viimevuodeltakin muistan sen, että koko ajan oli kylmää, mutta sitten loppukesästä oli noin viikon verran kunnon hellettä. Tänä kesänä lämmöt alkoivat jo silloin toukokuussa ja jo silloin ihmettelin, miten ne olivat kestäneet yhtäjaksoisesti niin pitkään. Tämän kesän aikana on tainnu olla yksi kylmempi viikko ja juuri sen viikon onnistuimme miehekkeen kanssa olemaan Turkissa. Hyvin tähdätty loma. Kai tuolla nytkin aurinko lämpimästä paistaisi, mutta jostain syystä istun vain tässä koneella.

Harmittavin seikka tässä kesälomassa onkin ollut ehkä se, että ei ole ehtinyt lueskella kovinkaan paljon niitä blogeja, joita seurasin talvella säännöllisesti. Pitäisi laittaa kaikille kesälomapakko kirjoitteluun.

Hitsi vieköön, pitääköhän tästä lähteä vielä nauttimaan tuosta viimeisestä loma-auringosta.

*Oisin laittanu tähän jonkun kivan kesäkuvan, mutta en löydä mun kameraa mistään.*

KIITOS!

Kiitos kovasti kaikille äänestäneille! Voittohan sieltä tuli. Nyt on juhlinnan aika!

Kilpailijoita tässä Kuntoportin menestystarinakisassa oli kaikenkaikkiaan 20. Yhteensä ääniä annettiin yli 700 ja näistä äänistä minä sain hurjat 25,51% .  Ihan mukavasti siis.

Jossain höperyyksissäni menin lupaamaan, että julkaisen sensuroimattoman painotaulukkoni, jos voitan. Kai se on sitten tehtävä. Kaikkea sitä lupaakin. Tässä siis taulukot tältä vuodelta ja koko siltä ajalta kun olen näitä painoja merkinnyt ylös.

Tässä yllä ensin tuo pitemmän ajan taulukko. Siellä on kovasti sahattu pikkuhiljaa ylöspäin ja alaspäin. Liikaa en kuitenkaan tuijottaisi näitä painonumeroita nyt, kun tuli kehonkoostumusmittauksista niin outoja tuloksia.
Noinkin hurjasta painonpudotuksesta huolimatta nämä lappuset väittävät, että lihasmassaa minulla olisi yli 20 kg enemmän.
Löysin eräänä päivänä joitain vieläkin vanhempia kehonkoostumusmittauslappusia. Niitä vertaamalla huomasin myös, että silloin kun olen ollut oikein korkeissa painolukemissa, niin muut tulokset (lihasprosentti, rasvaprosentti jne.) ovat olleet parempia verrattuna siihen, että pari vuotta aiemmin oli ollut hiukkasen kevyempi.

Tässä sitten vielä tätä taulukkoa kuluvalta vuodelta. Suunta on ollut mukavasti alaspäin kunnes tuli kesäloma. Reissatessa ja lomaillessa on tullut jokunen kilo lisää, mutta uskon, että nyt kun tässä vietän ensimmäistä viikkoa kotona, niin elämä on vähän normaalimpaa ja varmasti jo seuraava punnitus antaa pienempiä lukemia. Tänään onkin viimeinen lomapäivä ja huomenna vielä enemmän rutiinien pariin opiskelujen merkeissä.



maanantai 22. heinäkuuta 2013

Äänestys!

Vielä on hetkinen aikaa äänestää meikäläistä (eli Erjaa) menestystarinakisassa.
Tarkemmin sanottuna kolme tai neljä päivää riippuen siitä milloin tarkalleen tuon sulkevat. Äänestyslinkistä on tehty nyt hiukkasen selkeämpi ja se pitäisi löytyä nyt helposti.

Nyt vielä kaikki sankoin joukoin antamaan ääniä, niin meitsille tulee hyvä mieli ja vuoden ilmaiset treenit.
Mahdollisen voiton tullessahan lupasin paljastaa sensuroimattoman painotaulukkoni. Näin kesän jälkeen tuollainen vähän jänskättääkin. Viikon loma Turkissa turvotti minua lukemiin, joita en ole nähnyt maalis-huhtikuun jälkeen.

Lisää reissukuulumisia ja muuta sitten kun ehdin kunnolla palata lomilta. Nyt tässä on vielä kaikenlaista.

Hyvää loppukesää ja kaikkea muuta mukavaa kaikille! :)




Kuva: Marika Nurmela

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Paluu tangolle.

Yläkaupungin yöstä. Ei oikeasti tunnilta.
Yli puolen vuoden tauon jälkeen olen nyt palannut tankotanssiharjoitusten pariin. Tauko on tainnut tehdä ihan hyvääkin sillä monet asiat ovat sujuneet nyt paljon paremmin. Huonoja puoliakin pitkässä tauossa on ollut. Herkkä nahkani oli ehtinyt tottua hellään käsittelyyn ja hempeisiin otteisiin ja nyt pidot tangolla tuntuvat taas aivan karmaisevilta. Ensimmäisen tunnin jälkeen iho oli hellänä vielä seuraavana päivänäkin.

Tauon jälkeen aloitin tasosta: alkeet 1, mutta ehdin jo käydä alkeet 2 -tunnillakin. Sen tason tunneilla harjoitellaan aina sitä interventiota, inverttiä? tangolla seisomista pää alaspäin. Koskaan aiemmin en ole siinä onnistunut

Tälläkään kertaa en onnistunut tekemään sitä normaalisti (tai loppujen lopuksi en normaalia tapaa edes kokeillut), mutta jonkinlaista edistystä tapahtui. Ainakin osittain siihen vaikutti uusi opettaja ja erilainen tapa opettaa. Ensimmäistä kertaa kokeilin nimittäin niin, että alkuasento oli lattialla polvillaan. Siitä sitten nostin jalkani ylös ja roikuin tangolla pääalaspäin. Kuuma kelin hiostama tanko vain oli kovin liukas ja hyvin nopeasti liuin maahan ja pää koskikin jo lattiaan. (Jos eksyit blogiini etsimällä tietoa siitä millaisia opettajia Ready Set Polella on, niin täytyy tähän lisätä, että ainakin kaikkia minua opettaneet ovat olleet hyviä. Keskenään erilaisia, mutta hyviä. Parasta ehkä onkin se, että ovat hiukan erilaisia. Jos kävisi aina saman ohjaajan tunnilla, niin kenties oppiminenkin jäisi hyvin yksipuoliseksi.)

Periaatteessa nyt sen asennon ja siihen menon pitäisi olla tuttu ja jatkossa pitäisi onnistua tuon tekeminen oikeallakin tavalla. Molempien jalkojen pohkeisiin kyllä otti se jalan heittäminen tangolle. Kuuluikohan se asiaan? Hetken säikähdin jo reväyttäneeni ne, mutta ei tässä ainakaan jälkikäteen ole pohkeiden kanssa ollut mitään ongelmia. Jos taas jostain kumman syystä se oikea tapa ei ala onnistua, niin sitten vain lisää lihasta ja sitäkin enemmän uskallusta! Ehkä se onkin koko ajan ollut se uskallus, joka on jarrutellut? Eihän siinä ole mitään järkevää tai luonnollista roikkua pää alaspäin pelkkien jalkojensa ja pienen tangon varassa!

Tankotanssituntien jälkeen olen ollut kauniilla mustelmilla ja yllättävän, mutta ihanan kaikkialta lihakset ovat olleet kipeät. Ihanan siksi, että ainakin nyt olen huomannut, että nuo tunnit kehittävät kaikkia mahdollisia lihaksia, eikä tässä kuitenkaan nuo kivut liikkumista ole haitanneet. Toisin kuin kyynärpää, jonka löin täysiä yöpöytään. Sitä varoessani en ole uskaltanut lähteä salillekaan vielä.

Kunhan kävin huojumassa ja joku räpsi kuvia.
Olisi muuten kivaa sekin, jos saisi joskus kuvia
niiltä oikeilta tunneilta. Näkisi paremmin, että
miten päin mäntyä tai täydellisesti itsellä menee.
Iso kartano ja oma tanko on pyörinyt paljon mielessä. Nyt kun on pari kertaa ollut mahdollisuuksia käyttää tankoa ihan vapaasti ja pitkän tauon jälkeen tullut taas tunneille, niin olen huomannut että kyllähän sitä osaisi vaikka mitä ja joitain juttuja oppii todella nopeastikin kun näytetään. Ne vai katoavat mielestä lähes yhtä nopeasti. Sitten kun ei vähään aikaan ole ollut tunnilla ja saisi mahdollisuuden käyttää jotain tankoa vapaasti, niin pää lyö ihan tyhjää. (Onneksi ei kuitenkaan seinää tai lattiaa.) Ainahan jotain omaa voi improvisoida, mutta ideat loppuvat nopeasti, eikä niitä oikeita ja hienoja juttuja yhtäkkiä muistakaan. Etenkin kun joka tunnilla on kuitenkin eri juttuja, eikä niin että hiottaisiin aina vain sitä yhtä ja samaa. Tuntien lisäksi kun saisi vaikka kerran viikossa treenata itsekseen, niin ehkä ne jäisivätkin paremmin mieleen.

Kyllähän Ready Set Polella on niitäkin tunteja, että saa mennä vapaasti treenaamaan, mutta silloin kannattaisi olla jäsen. Tuntuisi tuhlaamiselta, että tältä kymmenen kerran kortiltani tuhlaisin yhden kerran sellaiseen.

Vaadin Jyväskylään enemmän leikkikenttiä, joissa on tangon tapaisia juttuja! Vinkatkaa, jos tiedätte jossain olevan!


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Menestystarinakisa!

Kuva: Marika Nurmela
Tekstissä Kuulumisia kerroin olleeni Kuntoportilla kuvauksissa, mutten vielä paljastanut sen enempää. Nyt on koittanut se päivä, kun mysteerit avataan ja salaisuudet tulevat julki.

Kyseessä oli siis kuvaukset menestystarinakisaa varten. Kuntoportin omilta sivuilta pääset lukemaan tarkemmin tarinani ja äänestämään.

Sivuilla teksti: "Äänestä suosikkiasi tästä!" on linkki, jota klikkaamalla pääset äänestämään minua eli Erjaa.

Äänestysaikaa on 31.7. saakka.Äänestysaikaa on lyhennetty ja se loppuu jo 25.7!


Vaatteet sain lainaan Gazoz Shopista Jyväskylästä

Hiukset ja meikki tehtiin Stailissa.

Kuvat otti Marika Nurmela

Kiitoksia Kuntoportille ja yllämainituille yhteistyökumppaneille. Oli ihanan piristävää osallistua tällaiseen ja päivä oli mukava.

Jos tässä ei ollut sinulle vielä tarpeeksi salaisuuksien paljastamista, niin heitetään mukaan vielä yksi houkutin.

Lupaan, että jos voitan tämän kisan, niin julkaisen täällä blogissani sensuroimattoman painotaulukkoni. Siis taulukon, jossa näkyy korkeimmat painoni ikinä ja siitä nykyiseen (tai sen hetkiseen) tilanteeseen. Kaikki tämä siis niin, että ne numerotkin näkyvät siinä ja ihan oikeasti! Kenties tämä lupaus pitää minut itsenikin jossain kurissa. Heti tuli lisäpaineita, ettei saisi kesän aikana painon antaa nousta, jos ne lukemat joutuukin antamaan kaikkien näkyviin.
Kuva: Marika Nurmela

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Lopullinen paastoprojektin raportointi näin jälkikäteen.

Alkuperäiset päätössanat paastoprojektin loppumisesta voit lukea aiemmasta tekstistäni, johon pääset tästä klikkaamalla.

Kaikki paastopäivitykset löytyvät kun klikkaat tunnistetta: "paasto".

Halusin tähän loppuun vielä sanoa muutaman sanasen siitä miten kävi ihan virallisen viimeisen päivän jälkeen ja mitä kuuluu nyt.

Sitten kun tein sen lopullisen punnituksen, kun viimeinenkin virallinen projektipäivä oli mennyt ohi, niin sain taas erilaisia tuloksia. Takana oli siis paastopäivän jälkeen vielä yksi normaalipäivä ja sitten tuli punnituspäivä. Senhetkinen tilanne oli, että kiloja oli projektin aikana lähtenyt 3,9kg.

Sitten tulikin parin viikon tauko tähän paastoiluhommaan. Reissussa söin ja liikuin hyvin eritavoin kuin kotona ja viimeiset päivät huipentuivat mm. sipsiherkutteluihin. Niinpä nyt kotiin tullessa paino oli taas lähtenyt nousuun.

Hirveän porsastelun vuoksi ja kotiinpaluun kunniaksi ajattelin pitää tällä viikolla ainakin yhden paastopäivän. Se oli eilen. Tänään on ollut harvinaisen huono olo ja vaikka olin tarkkaan suunnitellut nämä normipäivänkin ruoat, niin niistä piti jo lipsua, vaikka on vasta aamu. Ehkä tuo paasto ei sitten sovikaan minulle niin hyvin? Mutta miksi se oli aluksi niin vaivatonta ja nyt kun on pitänyt useampia 5:2 -viikkoja, niin onkin ilmennyt erilaisia vatsavaivoja. Eikös kaikilla muilla se ollut juuri toisinpäin? Aluksi vaivoja ja ongelmia ja sitten alkoi helpottaa?

Nälänsiedon yms. kannalta paastoilu olisi jatkossa minulle ihan helppo juttu ja mielelläni sitä jatkaisin, mutta jos nämä huonot olot ym. johtuvat juurikin paastoilusta, niin sitten ei huvita enää jatkaa.

Nyt tuntuu itsestäkin siltä, että tästä tuli varmaan tylsin ja kuivin blogikirjoitukseni ikinä, mutta pitihän nämä viimeisetkin raportit antaa ihan vaan siltä varulta, jos joku tahtoi tietää ne oikeat ja lopulliset tulokset. Ehkäpä piristän lukijoita tähän loppuun jollain ihan muulla.

Kaikkien nettisuosikki: kissa.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Runoutta kirjahyllystä

Muistan joskus nähneeni, että tällainen haastekin liikkui joskus jossain. Minua tähän ei ole kukaan haastanut, enkä tiedä oliko alkuperäisessä jotain tarkempiakin sääntöjä. Haastan kaikki innokkaat lukijat mukaan tähän!

Runoutta kirjahyllystäsi eli mitä runoja tai tarinoita voi saada aikaan kirjojen nimistä. Minä tein (tällä kertaa) vain yhden. Tässä se tulee:


Kipin, kapin koulutietä.
Tikapuut, se ainoa oikea salamurhaajan taival.
Mielessä vain se, kun kyyhkyset katosivat lähimetsässä.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kirpputorilöytöjä

Ristiriitaiset tunteet. Pitikin mennä käväisemään kirpputorilla. Tottakai sinne meni paljon rahaa. Toisaalta enpä ole todella pitkään aikaan käynyt, niin kai sitä voi välillä käydäkin. Tuli kuitenkin aika ihania löytöjä tehtyä ja uskon oikeasti käyttäväni noita vaatteita. Jos oikein muistan, niin en ole tänä vuonna (ehkä jopa yli vuoteen?) ostanut itselleni mitään muita vaatteita kuin treenivaatteita. Joten, kenties saan synninpäästön?

JEEE!
Täytyy toivoa, että tänä kesänä tulisi edes muutamampi viileämpikin päivä, niin voisin käyttää uutta mekkoani ja noita paitoja. Tai sitten toivon, että syksy on niin lämmin, että tarkenen noilla.

Mahtava löytö oli myös nuo That '70s Show -boksit. Neljä viimeistä kautta minulta puuttuikin ja sain nuo neljällä eurolla kappale. Toivottavasti toimivat. Nyt vain ensimmäiset neljä minulla ovat ilman suomenkielistä tekstiä ja viimeiset neljä suomenkielisellä tekstillä. Vaan jospa en sen takia yöuniani menettäisi.



Pahoittelut sumeudesta. Kiireessä itse leikin kameran ajastuksilla yms. kun ei ollut ketään, joka olisi kuvan ottanut minusta.

Kuosi mekossa on tällainen. Ei oikein tuosta toisesta kuvasta näe.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Teinpäs ihan ite tortillapohjia!

Eli hyväksi havaitttu resepti itsetehtyihin tortillapohjiin. Kehittelin tätä itse parempaan suuntaan alkuperäisestä reseptistä, jota en kyllä koskaan ole edes kokeillut.

3 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
1dl lupiinijauhoja
1/2 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
2 dl  vettä
1 rkl  öljyä


Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää lämmin vesi ja öljy. Paloittele ja pyörittele (8 kpl). Kaulitse. Paista kuumalla pannulla ilman öljyä. Paistuvat aika nopeasti ja ovat valmiita sitten kun niihin ilmestyy ruskeita pisteitä.

Jos haluaa tehdä oikein isoja, muttei jaksa kaulita ohueksi, niin sitten kannattaa tehdä isompi taikina tai vähemmän tortilloja tästä yhdestä. Näistä minun tortilloistani tuli todella pieniä ja ne kuitenkin olivat mielestäni paksuudeltaan juuri sopivia. Todella hyviä silti! Etenkin siihen nähden, että en ollut koskaan aiemmin tehnyt näitä itse.

NAMISKUUKKELI! Oikeasti noista kannattaa ehkä tehdä pyöreämpiä. Tämä oli vain pikakokeilu.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Kehonkoostumusmittaus

Kävin kehonkoostumusmittauksessa, kun kerran Kuntoportin asiakkaana ilmaiseksi pääsin. Edellisestä kerrasta onkin jo noin kolme vuotta. Silloin pääsin käymään InBody -mittauksessa. Tämä uusin, jossa kävin oli joku muu. Itse olen kuullut, että ainoa oikeasti luotettava on tuo InBody. En sitten itse siitä sen tarkemmin tiedä, mutta jos nämä muut eivät ole niin luotettavia, niin kai ne edes vähän suuntaa antavat, vaikkeivat täsmällisen tarkkoja tuloksia antaisikaan? Noissa InBody mittauksissa kävin aikoinani heti aamusta ja niin etten ollut mitään syönyt. Tässä viimeisimmässä kävin nyt rankan koulupäivän jälkeen iltapäivästä ja hyvin, hyvin janoisena.

Tuolloin kolme vuotta sitten olin siis täysin sohvaperuna, söin mitä sattuu ja aika paljon tuli juotuakin. Harmittaa, etten ole käynyt tällaisissa mittauksissa säännöllisemmin. Olisi mukava nähdä sitä mahdollista kehitystä tässä terveellisemmässäkin elämässä, eikä vain tällaista sohvaperunasta liikunta-addiktiksi -vertailussa. Onko ihmekään, jos on erilaisia tuloksia kun koko elämä on niin erilainen.

Osittain olin kuitenkin pettynyt näihin uusimpiin tuloksiin. En olekaan niiden mukaan niin hyvässä kunnossa kun luulin. Ehkä pitäisi ihan tarkoituksella ja asiakseen sittenkin vielä keskittyä tuohon laihdutukseen ihan pääasiallisena tavoitteena, eikä vain sivutuotteena.

Rasvaprosenttini on tuon mukaan vielä siinä ja siinä rajoilla, että onko se liikaa vai ei ja aineenvaihduntani on 39-vuotiaan tasolla?!?!?!?!?!? o.O (En yleensä käytä mitään hymiöitä tai pitkiä välimerkkijonoja blogissani, mutta pelkät sanat eivät olisi kuvanneet tarpeeksi tätä hämmästelyäni.)

Mittaukset kertovat joitain hyviäkin asioita. Esim. kehon sisäisen rasvan arvio oli alhaisempi kuin olisin uskonut noiden muiden uutisten jälkeen. Se oli ihan hyvällä ja hyväksytyllä tasolla. Tuo nimenomainen rasvahan on nimenomaan sitä vaarallista rasvaa.

Painoni oli tuossa pari kiloa enemmän kuin mitä aamupainoni omalla vaa'allani oli ollut, mutta kuitenkin noin 12kg vähemmän kuin silloin kolme vuotta sitten(, jolloin en ollut edes isoimmillani!). Noinkin hurjasta painonpudotuksesta huolimatta nämä lappuset väittävät, että lihasmassaa minulla olisi yli 20 kg enemmän. Voiko tuollainen muka pitää paikkaansa vai oliko tämä nyt ihan pilipalihöpönlöpömittaus?

Haaveenani olisi käydä säännöllisesti vaikkapa edes kerran vuodessa tuollaisessa InBody-mittauksessa. Niissä on muutenkin kaikkia juttuja tarkemmin ja enemmän. Piheys kuitenkin nostaa jälleen päätään, enkä ole varma tahdonko kuitenkaan maksaa siitä. Eikö joku kiltti vaan voisi aina ostaa sitä joulu- tai synttärilahjaksi minulle ja samalla mielellään varata sen ajankin, kun en tykkää soitella itse mihinkään? <3

Onko teillä kokemuksia näistä erilaisista mittaustavoista tai
ylipäätään mistään mittausjutuista? Kuulisin mielelläni muidenkin kokemuksia ja mielipiteitä näistä.


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Paastoprojektin loppuyhteenveto

Harmillisesti tämä yhteinen paastoprojekti päättyy juuri sillä aikaa kun olen reissussa. Teen siis nyt jo loppu yhteenvetoa, vaikka kirjoitushetkellä on vielä kaksi viimeistä paastopäivää ja niiden jälkeinen loppupunnitus pitämättä. Jos näiden aikana ilmenee jotain uutta oleellista, niin teen sitten kakkosraportin.

Vaikka virallinen yhdessä paastous loppuu, niin todennäköisesti jossain muodossa jatkan tätä tyyliä jatkossakin. Viime viikot ovat tuntuneet hyvältä ja sopivalta elämäntavalta. Yhteisen projektin päättymisen ja sen perään osuvan reissaamisen vuoksi pidän kuitenkin seuraavat kaksi viikkoa taukoa tästä. Se on helpompaa kaikille, enkä ainakaan näytä huonoa esimerkkiä lapsille. "Miksi täti ei syö meidän kanssa yhtäaikaa? Miksi täti ei ole syönyt koko päivänä meidän kanssamme?"

Aivan täydellisesti ja ongelmitta tämä projekti ei ole sujunut. Jollain viikolla lipsuin vähäsen, kun en vaan kestänyt. Syöntikerrat jäivät kuitenkin vain kahteen ja tuskin kaloritkaan kovin paljoa ylittivät. Eräällä viikolla pidin ennemminkin kaksi vähäkalorista päivää kuin paastopäivän. Olisin tahtonut pitää nämä paastot mahdollisimman onnistuneesti sen vuoksi, että itse lähdin tähän hommaan niistä muista terveyssyistä ja kokeilunhalusta. En laihdutuksen takia. Jos joku lähtee tällaiseen pelkästään laihtumisen takia, niin sitten varmaan olisikin helpompaa pitää viikossa kaksi vähäkalorista päivää. Eli syö vaikka sen 4 tai 5 kertaa, muttei ylitä päivän mittaan jotain tiettyä kalorimäärää, vaikkapa sitä 500 kcal:ia.


Toiseksi viimeisen viikon tässä projektissa jätin kokonaan väliin, mutta hyvästä syystä. Heti eräiden paastopäivien jälkeen sairastuin ja pahasti. Tästä aiheutui se, että noin viikkoon en syönyt kunnolla mitään. Ensin paastosin, sitten ei tehnyt mitään mieli, sitten mikään syömäni ei pysynyt sisälläni ja viimeisenä vatsa reistaili ja piti outoja ääniä ja aiheutti kipuja aina kun söin vähänkin jotain. Minun piti siis opetella syömään uudestaan, enkä uskaltanut tehdä mitään paastoilujuttuja ennen kuin koko kroppa olisi täysin kunnossa. Syömään opetellessa ne viimeiset päivät menivät suorastaan tankatessa.


Minkäslaisia tuloksia tässä on sitten tullut? Harmittaa kun en voi tarkkaan tietää mitä kaikkea on tapahtunut. Ainoa, jolla voin edes jotain mitata on se paino. Toisena mittarina kenties se, että jos olen vielä sadan vuoden päästä hengissä, niin ehkäpä se johtuu näistä paastohommista.

Jo projektin alussahan minulla oli paino lähes alhaisimmillaan mitä se on ollut ainakaan seitsemään vuoteen. Pitkään se onkin jumittanut tässä. Tai oikeammin sanottuna sahannut välillä ylöspäin ja palannut tähän. Nyt tämän projektin aikana (ilman sitä vihoviimeistä mittausta, jonka teen reissussa) painoni on heitellyt viikottain. Onhan tähän sattunut niin monia mässäilypäiviäkin kaikkine pääsiäisineen, vappuineen ja reissuineen. Sairastamisen jälkeen paino ehti käydä jo aivan ennätysalhaisissa lukemissa. Vain 600g ylipainoisen puolella, jos jotain virallisia taulukkoja tahtoo tuijottaa.

Projektin alusta verrattuna sairastelun jälkipäiviin paino oli pudonnut 3,6 kg. Sen jälkeen aloitin tankkaamisen, muttei painoni noussut kuin kilolla. Eli viimeisimmän mittauksen mukaan paino olisi pudonnut paastoprojektin aikana 2,6 kg. Jännityksellä odotan sekä sitä mitä viimeinen punnitus näyttää että mitä kahden viikon tauko ja vieraan talon ruoat aiheuttavat.

Oma parin viikon taukoni sai minut miettimään erästä asiaa. Miten ihmiset, joilla on pieniä lapsia paastoavat ja/tai laihduttavat? Itse tuollaisessa tapauksessa varmaan yrittäisin vain liikkua mahdollisimman paljon ja koittaa huolehtia siitä, että koko perhe söisi keskimäärin terveellisesti ja samalla tavalla, mutta uskaltaisinko paastota lainkaan? Miten joidenkin lasten omakuvaan ja koko maailmankuvaan (puhumattakaan nirsoilusta!) vaikuttaa se, jos vanhempi syö vähemmän kuin lapset tai stressaa koko ajan painostaan? Miten te olette ratkaisseet tuollaisen vai oletteko edes miettineet koko asiaa?

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Ensimmäisen vuoden viimeinen koulupäivä

Tomera emäntä
Ensimmäistä kertaa vuosikausiin pääsin kevätjuhliin ja hoilaamaan suvivirttä. Sanat vain vietiin minulta pois sen jälkeen kun olin vetänyt niistä omia hiukan saatanallisimpia versioitani. Loppuja en sitten muistanut pätkääkään ja piti odottaa, että laulu loppui.

Mitenkäs muuten päivä sujui?

No, päivähän oli todella rankka. Aloitimme kakkukahveilla. Sitten pelasimme Trivial Pursuittia, jonka jälkeen menimme syömään. Jälkiruoaksi oli jäätelöt.

Kakkukahvit työsalilla
Viimeistä kertaa käytävähengailua
tällä kokoonpanolla.
Itse juhlapaikka oli toisella koululla ja jouduimme matkaamaan sinne. Noin kilometrin matkaan oli onneksi varattu aikaa yli tunti, joten pysähdyimme matkalla syömään itsetekemää jäätelöämme.

Juhlapaikalla puheiden ja näytelmän jälkeen saimme pientä naposteltavaa, mm. vuohenjuustopatonkia, jotain liharullia (Missä oli kasviversio?! Kysynpähän vaan!), rypäleitä, vesimelonia, vaahtokarkkeja ja simaa.

Sillä sekunnilla kun loma alkoi, niin  aurinko meni pilveen ja taivaalta rupesi tiputtelemaan jotain märkää. Kuivana silti pääsin tänne kotiin asti. Olenkin tässä ihmetellyt, etten muista KOSKAAN olleen näin pitkään aurinkoista ja lämmintä, saatika sitten toukokuussa. Parhaimpinakin kesinä (, joillaista ei ole ollut aikoihin) on ollut sateinen tai kylmä päivä vähintään kerran viikossa. Tätäkö se ilmastonmuutos sitten on?

Hiukan haikea mieli tässä on ollut. Ensi vuonna onkin sitten eri luokat suuntautumisesta riippuen ja muutenkin osalla on vähän omia polkuja, mm. minulla. Ehkä käyn vapaapäivinäni ihan huvikseen koululla, jotta pääsen vaihtamaan kuulumisia tulevien leipureiden kanssa.

Taivallus juhlapaikalle.
Tyttöset jäätelöiden kimpussa.
Hyvää kesää kaikille lukijoille, oli teillä sitten lomaa tai ei! Muistakaa nauttia elämästä!

(Lähden tästä parin viikon lastenhoitoreissulle, mutta ajastan tänne muutamia kirjoituksia, jottei teille tule liian ikävä minua. Hyvinkin voi siis olla, että poissaollessani tänne tuleekin enemmän kirjoituksia ja sitten kun tulen taas kotiin, niin en kirjoita tänne mitään, hupsista.)

Viimeiset tarjoilut.
(Luokkalaisille vielä tiedoksi: lähettelen noita kuvia sitten kun tulen takaisin kotiin. Tämä lupaamani blogikirjoitusten tekokin meni vahingossa tänne viimeiselle aamulle, kun olen kotonta hupsista...)

Tuliko tästä nyt vähän sekava tämän näiden kuvien asettelun myötä? Tuli vaan vähän kiire näiden lisäilyn kanssa, niin ei näitä ehdi nyt ajatella sen paremmin.





maanantai 20. toukokuuta 2013

Kuulumisia

Pikaisesti vain kirjoitan, että reissua ja sairastelua on tässä ollut ja vieläkin sairastan, niin en oikein jaksa keskittyä mihinkään. En edes siihen, että tänne kirjoittaisin, vaikka mielessäni on ollut miljoonia eri asioita, joista voisin kirjoittaa. Varoitan jo nyt siitä, että kohta lähden kahdeksi viikoksi kokonaan pois kotoani, joten tuskin sinä aikana kirjoittelen mitään tänne. Toivottavasti lukijat eivät kuitenkaan suutu ja lähde lätkimään täältä. Lyhyesti kuitenkin jotain niistä viimeaikojen jutuista ja asioista:

Vappuna grillasimme paljon kaikenlaista. Minäkin sain
jopa soijanakkeja.
Euroviisut: mitäs minä sanoin.
Euroviisujen kunniaksi tein perhoskakun.

Painoasiat: harvinaisen alhainen paino. Tällaisia lukemia en ole nähnyt varmaankaan vuoden 2005 jälkeen. Eipä tässä kyllä muutamaan päivään ole pystynyt syömäänkään mitään kunnolla. Ehkä paino nousee takaisin heti parin terveen päivän jälkeen.

Ilmapesistä kuvan vuoksi, kun peli oli
liian hektinen kuvaamiselle.
Liikuntaa: sairaana en ole päässyt tekemään mitään. Ennen sairastamista kokeilin pesistä pitkästä aikaa moneen vuoteen. Siitä se tautiputki sitten varmaan lähtikin? Vieläkin sattuu sääreen, johon osui täysiä lyöty pallo. Tätä lajia en ollutkana pelannut sitten peruskouluaikojen. Hauskaa oli, mutta hyvin pian mieleeni muistui sekin miksen peruskouluaikoina tästä pitänyt. Liikaa omituisia sääntöjä, eikä koskaan tiedä milloin saa tai kannattaa juosta ja minne pallo pitäisi heittää. Pääasia kuitenkin, että mukavaa oli.

Viikonloppuna ostin uuden tankotanssituntikortin. Taas kymmenelle kerralle. Kunhan tästä paranisi, niin pääsisi taas tankoilemaan. Toivottavasti tuo pesisvamma ei haittaa menoa.

Reissut: oltiin kylpylähotellilomalla.

Sitten jotain aivan muuta. Lauantaina olin Kuntoportilla kuvauksissa ja vaikka nuutunut olo olikin, niin hauskaa oli. Kampauksesta jo hiukan esimakua tuossa alhaalla. Tarkemmin itse siitä asiasta sitten vasta myöhemmin.



keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Hauskaa vappua!

Blogilla sujuu hyvin.
Sivun katselut viime kuussa 666.

Viimeajat ovat minulla menneet lähinnä, koulussa, reissussa ja ruoanlaittohommissa ja Euroviisuja odotellessa. Kevätkin on tässä ihan huomaamatta tullut yhtäkkiä.

Kovin paljon en ole ehtinyt kuunnella tämän vuoden Euroviisuja, mutta kaikki kappaleet vähintään kerran.
Olen järkyttynyt siitä, että yksikään kappale ei järisyttänyt maailmaani heti ensimmäisellä kerralla. Yleensä sellaisia on noin kolmisen kappaletta joka vuosi. Usean kuuntelukerran nuo kappaleet joka tapauksessa aina vaativat. Montenegron kappale tänä vuonna oli tosin sellainen, että ensimmäisellä kerralla katselin vain leuka lattialle tippuneen sitä videota ja unohdin kuunnella koko kappaleen. Toisella kerralla aloinkin siitä sitten jo pitää ja se on tällä hetkellä suosikkini. Muutamista muistakin on jäänyt jo jonkinlaisia positiivisia mielikuvia, mutta en ole onnistunut painamaan mieleeni mitä maita ne olivat.



Nopeasti jos pitäisi veikata voittajaa tälle vuodelle, niin tällä hetkellä sanoisin, että Tanska (tai joku rahoittajamaista). Huvittavaa kyllä olisi, jos Tanska voittaisi. Sehän voitti silloinkin, kun viimeksi Ruotsissa järjestettiin Euroviisut. Kuulostaa jo salaliitolta! Veikkaukset ovat harvoin omia suosikkejani.


Otin vihdoinkin käyttööni pääsiäisen aikaan ostetut bambupuikkoni. Olen tehnyt niillä jo kolme ja puoli sukkaa. Kertaakaan ei ole kesken tekemisen tippunut puikko työstä. *koputtaa puuta*
Aiemmat puikkoni olivat sellaiset, jotka tippuilivat koko ajan. Ilmeisesti liian liukkaat puikot? Tällaisia suosittelen kaikille, jotka ovat kyllästyneet tippuileviin sukkapuikkohin.


Sitten esittelyyn muutamia mielenkiintoisimpia ruokakokeilujani lähiajoilta.
Tässä näette hienon tuotoksen ja ensikertaa kokeilussa olevan englantilaisen herkkuruoan.
Toad in a hole eli rupikonnaa reiässä. Kauniimmin sanottuna sammakkoa kolossa. Siis makkarapannari. Oikeasti siis pannukakku taikinaan laitettuja soijanakkeja. Oli muuten yllättävän hyvää ja miehekkeen pojallekin kelpasi. Harvoin hän uskaltaa edes maistaa tuotoksiani. Lähinnä taisi kyllä napsia vain nuo nakit tuolta, mikä oli ihmeellistä. Ajattelin etukäteen nimittäin, että hän olisi suostunut syömään vain tuota taikinaa, eikä lainkaan nakkeja. En tosin kertonut sitä, ettei niissä ole lainkaan lihaa...

Pian pannarikokeilujen jälkeen päätin pitkästä aikaa tehdä karjalanpiirakoita tai ainakin jotain sen kaltaisia. En ollut vuosiin niitä tehnyt. Lopputulos oli pinaattirömpsät. Normaaliaineiden lisäksi taikinassa on ohrajauhoja ja täytteessä pinaattia ja raejuustoa. Hyviä olivat. Onneksi pakasteessa on vielä muutama.

 Näin vapun kunniaksi päätin tehdä voileipäkakun. Sisuksissa vaaleaa ja tummaa leipää, täytteenä tonnikalaa ja kaikkea muuta ihanaa. Päällä perinteiset tomaattikukat.

Loppuun vielä paastoraporttia. Paastoiluprojektin aikaiset sivuvaikutukset painon suhteen:
Viikossa: 0,3 kg
Koko projektin aikana: -1,7 kg

Nyt oli kyllä blogiin sopiva kirjoitus. Nimittäin melkoista sillisalaattia tästä tuli.

torstai 18. huhtikuuta 2013

Neljännen(?) viikon paastoilua

Alkaa mennä jo viikot sekaisin. Onko tämä jo neljäs viikko, kun on tämä paastoprojekti meneillään?
Tänään joka tapauksessa huomasin juttuja, jotka täytyy ottaa huomioon jatkossa. Torstaisin ja perjantaisin teemme koulussa niin hyviä ruokia ja omatekemää on aina pakko maistaa, että näitä paastopäiviä ei jatkossa varmaankaan kannata pitää silloin. Keskiviikkoisin taas on makeiskurssia ja jos siellä on nälkäisenä, niin varmaan alkaa tekemään niitä makeisia mieli enemmän kuin koskaan ja ne jäävät kummittelemaan mieleen. Eli niin kauan kuin on täysiä kouluviikkoja, niin pitänee ajoittaa paastoilut maanantaille, tiistaille, lauantaille tai sunnuntaille. Viikonlopuiksi on kyllä tulossa niin paljon reissuja ja muita juttuja, että käytännössä taidan joutua paastoamaan jatkossa aina maanantain ja tiistain, enkä kauheasti voi niitä vaihtaa.

Tuon luulisi onnistuvan hyvin. Maanantaisin ja tiistaisin olemme aina leipomon puolella ja siellä tulisi normaalipäivinä syötyä ihan turhan paljon ihan vain tavan vuoksi ja maistelumielessä. Paastoillessa voin kuitenkin unohtaa ne kaikki leivonnaiset ja niitä tuskin tekee niin paljon mielikään kuin vaikkapa niitä hyviä ruokia joita teemme loppuviikkoisin.

Tänään (eli paastopäivänä) menikin vähän hupsusti. Kaloreissa olen ehkä suurinpiirtein (suunnitelmissanikin) pysynyt, mutta paastoilun sijaan tämä on mennyt enemmänkin vain vähäkaloriseksi dieettipäiväksi. Pöh. Menkööt nyt tämän kerran. Suurin osa päivän kaloreista on vielä syömättä ja pakkohan ne on syödä, että joku tolkku sentään pysyy tässä touhussa. Otin kuitenki kouluun mukaan eväät ja maistelin vähän tuotoksiamme. Pakkohan niitä oli, kun kerran teimme PAISTETTUJA MUIKKUJA!!! Nam nam!!!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Kietaisupaita




Tekaisin tällaisen lyhythihaisen kietaisupaidan, johon käytin lähes kaikki väriävaihtavat jämälankani. Saattaa olla, että teen tuohon huppuun vielä vähän lisäyksiä, mutta siltä varalta etten jaksakaan, niin parempi esitellä tämä jo nyt. Sopivasti sain tämän valmiiksi nyt, kun kesällä tätä tuskin tulee käytettyä ja syksyllä olenkin jo unohtanut tämän.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

"Normaalin" päivän ruoat ja paastoilumietteitä

Alkuun kysymys niille, joita ei kiinnosta paastoilu tai Emmerdale. Nykyään lukijoita eksyy blogiini eniten hakusanoilla, jotka liittyvät paastoiluun tai Emmerdaleen. Joten niistä voin jatkossakin kirjoittaa hyvillä mielin. Vaan mistä muusta te haluaisitte lukea? Onko jotain oleellista, jota en ole muistanut käsitellä aikoihin?

Tällä viikolla kävi perjantaina paastoillessa ensimmäistä kertaa niin, että tuli vähän lipsuttua. Päivällä olin syönyt siis niin vähän, että illalla nukkumisesta ei tullut mitään ja oli pakko nousta hakemaan kourallinen pähkinärusinasekoitelmaa. Ei siis mikään hirveän suuri lipsahdus, mutta kuitenkin. Päivän kaloritkin olivat olleet niin alhaiset, että tuolla en varmastikaan paljolla ylittänyt sitä 500 kcal:n rajaa. Sen kanssa ei siis mitään hätää. Sehän siinä vain meni, että olen pyrkinyt pitämään paastopäivinä VAIN yhden ruokailun. Nyt oli pakko pitää kaksi.

Huomenna alkaakin taas koulujakso ja pääsen ensiviikolla testaamaan miten tämä paastoilu onnistuu koulussa. Haastetta tuovat sekä pitkät touhukkaat päivät että ruoan kanssa työskentely. Maanantaisin ja tiistaisin leivomme, keskiviikkoisin teemme makeisia ja torstaisin ja perjantaisin teemme ruokia. Jos menee hankalaksi, niin ehkä rupean pitämään päivät kahdella ruokailulla, mutta jos ei tunnu liian vaikealta niin tahdon jatkossakin pitää päivässä vain sen yhden ruokailun. Lisähaastetta tuo se, että mitä kaikkia ruoka-aineita voin helposti tuoda koululle ja säilyttää niitä lämpimässä kaapissa. Ellen sitten säästä päivän ruokailuani vasta siihen, kun saavun kotiin.

Tämän viikon paastopäivät osuivatkin tänne loppuviikolle ja ensiviikon paastopäivät valitsin sen mukaan milloin koulussa on kaikkein huonoimmat ruokapäivät. Näin ollen tästä tulee hetkeksi vahingossa vuoropäiväpaastoilua. Viikonloppuni ja ensiviikon alkuni näyttävät siis tältä:

Perjantai: paastopäivä
Lauantai: normaali päivä
Sunnuntai: paastopäivä
Maanantai: normaali päivä
Tiistai: paastopäivä
Keskiviikko: normaali päivä
Torstai: paastopäivä
Perjantai: normaali päivä

Tiistai on niin pitkä koulupäivä (ja aloittanen päivän joogailulla), että on pakko varata ruokaa mukaan. Torstaina pääsen niin hyvissä ajoin pois, että varmaankin syön vasta kotona ja koulun ruokatauon käytän teetä litkien. Jos tätä lukevat muut paastoilijat, niin mitkä teidän mielestänne ovat olleet helpoimpia paastoiluun sopivia mukaanotettavia ruokia? Itselläni on pyörinyt mielessä lähinnä hedelmät ja erilaiset juomasekoitukset, smoothiet yms.

Ajattelin eilen summittaisesti kirjoittaa ylös, että millaisia nämä minun normaalipäiväni sitten ovat, niin voin paremmin verrata normaalia päivää paastopäivään. No, loppujen lopuksi eilinen oli kaukana normaalista. Tai ehkä minulla ei koskaan olekaan mitään normaalia päivää vaan kaikki päivät ovat hyvin hyvin erilaisia. Joka tapauksessa tässä se tulee. Eilinen ruokapäiväni:

Aamiainen: Tattaripuuro, pellavansiemenet, auringonkukan siemenet, becel, maitoa

Välipala: pari itsetehtyä keksiä

Lounas: kasvismuhennosta (parsakaalia, kukkakaalia, paprikaa, sipulia), salaattia (kurkku, tomaatti, aurinkokuivattu tomaatti, raejuusto, pinjansiemenet), maitoa

Välipala: banaani

Välipala: appelsiini, pari keksiä

Päivällinen: salaattia (kurkku, punasipuli, oliivi... en enää edes muista mitä kaikkea siinä oli.), savusiikaa, paahtoleipää, graavilohta, juustoa

Iltapala: ruisleipä, graavilohta

Yöpala: salaattia, savusiikaa, ruisleipää, graavilohta

Aika monta eri ruokailua tähän mahtui. Noiden lisäksi päivän aikana meni paljon vettä, vichyä, teetä, kahvia ja lasillinen punaviiniä. Ainoalta normaalilta tässä tuntuu tuo lounaani. Muuten en syö kovinkaan usein tällaisia ruokia. Puuroa en syö melkein koskaan. Varsinkaan tattaripuuroa. Ostin sen joskus syksyllä kokeilumielellä, enkä hirveästi tykännyt. Kunhan tuo paketti on tyhjä, niin tuskin ostan toiste. Perjantain paastoilun jälkeen jostain syystä vain iski kauhea puurohimo. Mikäs ihmeen yöpala tuolla sitten oikein on, te kysytte. No, illalla lähdimmekin yllättäen kuuntelemaan stand upia ja kotiin tulimme joskus keskiyön jälkeen. Pakkohan sitä oli jotain saada vielä ennen nukkumaanmenoa. Stand upissa tuli myöskin juotua se lasillinen punaviiniä.

Vaikkei päivä sujunut ehkä aivan normaalilla tavalla, niin mielenkiintoista näitä syömisiä oli silti merkata. Etenkin kun laittoi vain summittaisesti, enkä ruvennut mittailemaan tarkkoja määriä. Merkitseminen sujui näin ilman turhaa stressiä ja laskemista. Kenties merkkailen näitä joskus toistekin ja ehkäpä silloin normaali päiväni on normaalimpi. (Valvotut tunnitkin ovat tuossa huomattavasti suuremmat kuin yleensä.)





Keksiä!

Mitä kunnon leipuri saa aikaan näistä aineksista?


No, sitä minä en tiedä. Meikäläinen lisäsi näihin vielä ruususuolaa, kanelia ja vaniljaa ja pisti ne uuniin...



...liian kauaksi aikaa.

Sain aikaan tällaisia:

Yllättävän hyviä niistä silti tuli. Luulin ensin, että menivät ihan pilalle ja joudun heittämään roskiin, mutta kyllä tuo keskiosa olikin ihan hyvää. Pitää vielä vähän hioa tätä reseptiä.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Spinnig-maratonilla ja paastokuulumisia.

Lauantaina Kuntoportilla järjestettiin jälleen ihana spinningmaraton. Eli kolmen tunnin poljentaurakka.
Kävellessä salille päin tuli jotenkin huono olo ja pelkäsin jo että mitähän tästä tulee. Päätin silti sinnillä vetä tunnit läpi. Tai ainakin aloittaa ne ja jatkaa niin kauan kuin vain ei olo pahene, en oksenna tai pyörry ja pysyn pyörän selässä.

Suhteellisen hyvin spinning menikin kaikesta huolimatta ja jaksoin loppuun asti. Kenties tankkasin aamulla hiukan liikaakin ruokaa. Ensikerralla pitää muistaa syödä hiukan kevyemmin tai herätä aikaisemmin syömään.

Tapahtuma koostui siis näistä tunneista.
10.00 Spin Easy 45' Linda
10.45 Spin Cardio 45' Päivi (Suomiteema)
11.30 Spin Cardio 45' Hanna
12.15 Spin Revolution 45' Noora

Vaikken suomalaisesta musiikista tykkääkkään mitenkään erikoisen paljon, niin on aina hauskaa, jos on jotain erilaista teemaa tunneilla. Tuntia piristi myös Päivin teemaan sopiva sinivalkoinen pukeutuminen aina shortseista lippalakkiin.

Biisipalkinto päivän yllättäjäksi oli Game of Thronesin tunnarikappale. Enpä olisi uskonut, että sellaistakin voi onnistua kuulemaan spinningtunnilla. Parhaan biisin palkinto jaettakoot sitten edellämainitun ja Michael Jacksonin Beat It -kappaleen kesken. Milloinkahan saisi Michael Jackson -teeman spinningtunnille? Siinä sitä energiaa vasta piisaisikin.


Sitten paastotunnelmiin.

Toisen viikon toinen paastopäivä meni melkein samoilla ruoilla kuin viimeksi, joten en jaksa niistä tarkemmin kertoa.

Paastoilu on ruvennut tuntumaan liian helpolta, eikä seuraavanakaan päivänä ole ollut nälkä. Kaikkeen näköjään tottuu ja ensimmäistä kertaa ymmärrän miten jollain voisi helposti mennä tuollainen ylikin ja kehittyä syömishäiriöksi. Itse olen kuitenkin syöttänyt itseäni väkisin, vaikkei nälkä ole ollutkaan ihan vain siksikin, että minulla on usein liikuntapäiviä ja pakkohan niihin on tankata. Eli taas lisähyötyä liikuntainnostuksesta.

Painoasiat paastoilukokeilun aikana ovat menneet siten, että tämän viikon punnituksen tulos näytti
-0.8kg verrattuna siihen mitä se oli projektin alkaessa ennen yhtäkään paastopäivää. Se on samalla alhaisin paino sitten vuoden 2006 tai 2005. (Sitä en jaksa pohtia onko kyseessä lihasta, läskiä vai jotain muuta.) En tiedä kuinka paljon tuohon vaikuttaa se, että sunnuntaina paastosin ja maanantaisin on punnituspäivä. Joka tapauksessa yllättävänkin hyvin siihen nähden, että ensimmäisen paastoilun jälkeen syöpöttelin pääsiäisenä itseni ähkyyn monena päivänä ja viime viikolla tankkasin kovasti spinningmaratonia varten (ehkä vähän liikaakin.) Kumpikaan viikko ei siis ole millään tavalla ollut normaaliviikko. Kuinka paljon paino sitten putoaa, kun alan viettämään ne viisi päivää oikeasti normaalina? Vai pysähtyykö painonpudotus jossain vaiheessa? Huvittavaa oikeastaan, että edes pohdin tätä, koska alunperinhän lähdin mukaan tähän projektiin niistä muista terveysvaikutuksista, enkä missään painonpudotustarkoituksessa. No, onhan se kieltämättä hauskaa, jos paino putoaa, eikä ole oikein muutakaan mittaria tällä hetkellä millä mittaisin tämän pätkäpaastoilun vaikutuksia itseeni.

Olen huomannut, että blogiini on viime aikoina tultu paljon hakemalla juttua paastoilusta. Eli kysykää toki asiasta lisää, jos kiinnostaa! Tai kommentoikaa omista kokemuksistanne tai epäluuloistanne.

Lisään tähän vielä linkin yhteen sivuun, jossa puhutaan nimenomaan noista muistakin asioista eikä keskitytä vain painoasioihin:

 Tutkijat havaitsivat, että nälkäisten hiirten aivoihin alkoi muodostua uusia soluja, mikä jarrutti ikääntymiselle tyypillisten muistiongelmien ilmaantumista.  Kiinnostava lisähuomio oli, että vuoropäivin tai jaksoittain tapahtuvalla paastoamisella oli suotuisammat vaikutukset muistiin ja oppimiskykyyn kuin pysyvällä kaloreiden rajoittamisella.

Tässäkin avaintekijäksi osoittautui IGF-1. Nälkäisen eläimen maksa tuottaa sitä erittäin vähän.

 –IGF-1 on hormoni, joka saa elimistön käymään ylikierroksilla.  Kun kalorimäärää rajoitetaan, sen eritys laskee. Tällöin uusien solujen tuotanto hidastuu ja elimistö alkaa sen sijaan korjata vaurioituneita soluja. Tämä tarkoittaa mm. vanhenemisprosessin hidastumista.

Professori Mattsonin mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmiset reagoivat samalla tavoin: nälkä saa niin hiiren kuin ihmisenkin skarppaamaan. Käytännössä siis Alzheimerin tautia, dementiaa ja muistisairauksia voitaisiin merkittävästi ehkäistä ja hidastaa paastoamalla säännöllisesti.


tiistai 2. huhtikuuta 2013

Paastoilutuumailua ja pääsiäiskuulumisia!

Pääsiäinen sujui hyvin ja sukuloidessa oli mukavaa. Muun hauskan touhun lisäksi kävimme syömässä erikoisessa ravintolassa. Säästetään se sokerina pohjalle ja pohditaan ensin näitä paastoiluasioita.

Niin mikä ihmeen paastoilu?
Lisää asiasta täällä omassa blogissani.
Täällä Varpu Tavin blogissa.
Sekä nyt myös Facebookissa.

Ensimmäisen paastoiluviikon tulokset menivät niin, että 0,4kg pudotin painoani, mutta pääsiäismässyttelyjen myötä painoa tuli lisää 1,9kg. Mielenkiintoista onkin nyt nähdä miten nämä tulevat normaalit viikot sujuvat. Vaikka onhan tässä kaikenmaailman vappua ja muuta vielä tulossa, mutta niihin en ole vielä suunnitellut mitään tarkemmin. Ehkä tuollaista pääsiäisen kaltaista mässyttelyä ei pitäisi tehdä.

Tämän viikon maanantaina pidin siis toisen viikon pätkäpaastoiluni ensimmäisen päivän. Viikonlopun syönnit olivat tainneet olla todella överit, koskapa koko päivän aikana minulla ei kertaakaan ollut nälkä. Tekemäni ruoka-annoksetkin tuntuivat hirmuisen isoilta. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin varmaan pärjännyt koko päivän, vaikka kokonaan ilman ruokaa. Kuvaa ei tällä kertaa tullut, mutta lyhyesti päivä sisälsi nämä:
  • Porkkanaa
  • Parsakaalia
  • Paprikaa
  • Appelsiini
  • Tonnikalaa
  • Tomaatti
  • Kurkkua
Talousvaakakin tuli vihdoinkin löydettyä ja ostettua. Eli jollei se ole ihan rämä,  niin tällä kertaa pääsin tarkemmin mittaamaankin nämä ruoka-aineet.

Ihkaensimmäistä paastoilupäivää lukuunottamatta ruoka, paastoilu ja muu sellainen ei ole pyörinyt jatkuvasti mielessä. Eli ensimmäisen päivän lähes pakkomielteinen ruoan ajattelu taisikin onneksi johtua vain uuden jutun aloittamisesta ja alkuinnostuksesta. Ei syytä huoleen. Osaan siis ottaa tämän rennostikin.

Tällä viikolla paastopäivät osuvat maanantaille ja sunnuntaille. Tiistaista perjantaihin tankkailen spinningmaratonia varten ja lauantaina vedän palauttavaa ruokaa. Onnistuisinkohan ensiviikon paastoilun pitämään heti maanantaina, niin saisin kuitenkin sen kaksi päivää peräkkäin. Minusta kun se tuntui minulle sopivalta tavalta.

Sitten jotain aivan päinvastaista kuin paastoilu. Kävimme tällaisessa ravintolassa syömässä ja kyllä tulikin syötyä paljon hyvää ruokaa.

Ravintolan nimi oli siis Titanic ja tunnelma oli siellä vähintään yhtä hieno kuin alkuperäisellä Titanicilla.




Laivan muotoinen pöytä.
Selvisimme onneksi hengissä.



keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

2. paastopäivä putkeen

Mukana myös eilisen ja tämän päivän ruokailuni kuvin.
Tiistain ruoat.

Tämän päivän ruokailuni olivat tällaiset:
Appelsiini 1 kpl 100 g x 1 = 45 kcal
Rasvaton maito 3 dl x 1 = 99 kcal
Kananmunan valkuainen  x 3 = 45 kcal
Leipä 70 kcal
Paprika  = 50 kcal
Tomaatti 150g = 30 kcal
Tonnikala 1 purkki vedessä 150 g x 1 = 170 kcal
Purukumit 2 kcal/kpl x2

Yht. 513 kcal

Klo 15.00 söin appelsiinin, munan valkuaisen ja purukumin.

Klo 18.30 söin loput ruoat listalta. Aika paljolta se tuntui. Olenkohan laskeskellut näitä väärin vai alkaako tässä vain tottua vähemmälle ruoalle, mutta pienempikin määrä olisi riittänyt vallan hyvin.

Tämä parin päivän putkeen kokeilu on osoittanut sen, että jatkossakin varmaan olisi parasta, jos pystyisi pitämään nämä päivät peräkkäin. Aina se vain ei onnistu. Tämä toinen päivä nimittäin on sujunut paljon helpommin ja ennen iltasyöntiä tuntui siltä, että olisin voinut olla vaikka seuraavaan päivään syömättä. Täytyihän se kuitenkin syödä kun olin niin hienot ruoat jo suunnitellut ja laittanut valmiiksi.

Muita hyviä vinkkejä itselleni:
  • Leivän päälle munaa ja tomaattia on hyvää. Ilman tomaattia on melko kuivaa.
  • Jatkossa olisi hyvä keksiä aina joku lämmin ruoka. Jos syö vain kerran päivässä, niin sen haluaisi olevan lämmintä. Siksi olenkin aina paahtanut nuo leivät, niin ainakin ne ovat kuumia.
  • Minulle paras tapa lienee se, että söisin kerralla kaikki päivän jutut.
  • Jos jaan päivän ruoat kahteen osaan, niin varmaankin olisi parempaa syödä isommin joskus klo 11.00-17.00 välillä ja sitten säästää jotain pientä illalle.
  • Silloin kun paastopäivät ovat peräkkäin, niin ensimmäisenä päivänä kannattaa keskittyä enemmän siihen, että saisi isoja annoksia aineista, joissa ei niin paljon kaloreita. Toisena päivänä helpommin menisivät ne pienemmät annokset kaloripitoisemmista raaka-aineista.


tiistai 26. maaliskuuta 2013

Paastoillen

Pitkään olen kaivannut itselleni jotain ihmiskoetta ja vihdoinkin sain sellaisen. Mielenkiintoni heräsi suuresti eräästä dokumentista, jossa puhuttiin mm. ikääntymisestä ja paastoamisesta. (En linkitä sitä tähän, koska Yle Areenassa sen viimeinen näkyvyyspäivä oli eilen.)

Niinpä minäkin lähdin mukaan tähän 5/2-projektiin. Varpu Tavin houkuttelemana meitä lähti tähän useampikin ihminen ja yhteistä kokeiluamme kestää kesäkuun alkuun asti. Jos kiinnostaa, niin hänen blogistaan voit lukea lisää tästä. Blogi löytyy täältä. Luultavasti itsekin keskustelen tästä enemmän siellä kuin omassa blogissani.

Projektitunnelmistaan kirjoittelee myös Sointu blogissaan Fätistä fitiksi.

Itse kiinnostuin tässä projektissa enemmän ihan vain siitä, että kaiken kokeileminen on hauskaa, paastoaminen on kiinnostanut minua jo pitkään mutten ole koskaan kokeillut ja se seikka, jos tällä saisi terveyttä ylläpitää. Painonpudotus tässä projektissa on minulle toissijainen seikka, mutta helpompi seurattava ja tervetullut lisä, jos niin käy.

Ideana on siis viikossa pitää kaksi paastopäivää jolloin syödään vain 500 kcal ja se yhdellä tai kahdella syöntikerralla. Viisi päivää viikossa syödään sitten normaalisti.

Tänään alkoi minun ensimmäinen paastopäiväni. En ole vielä mitään syönyt, mutta joogassa ehdin jo käydä. Jooga sujui ihan mukavasti lukuunottamatta tasapainotteluvaikeuksia. Eli aivan hyvin voisi muulloinkin käydä aamujoogassa tyhjällä vatsalla. Aiemmin en ole uskaltanut tehdä mitään ilman pientä aamupalaa.

Tämä kokeilun aloitus onkin nyt helpompaa kun olen lomalla ja saan olla touhuamassa kotona. Kuinka sitten käykään kun alkaa taas työ- ja kouluhommat. Alunperin olin suunnitellut liikkuvani loman ajan ihan hullun lailla, mutta tämän takia pitää nyt ainakin nämä pari päivää liikkua maltillisesti. Eli huomenna taidan tyytyä tekemään kotona kunnon venyttelyt, mutten uskaltaudu salille, koska siellä ei mitään kevyempää tuntia huomenna ole.

Vielä ei ole hirveä nälkä, vaikka joogan jälkeen reippailin ja kävelin kotiin. Hereillä olen ollut noin 3 ja puoli tuntia. Joskushan tämä oli minulle ihan normaalia aika olla syömättä. Nykyään olen vasta opetellut syömään sen aamupalan. Todennäköisesti päivän ruokahetkeni on joskus tässä päiväsaikaan

Kalorilaskureilla on ollut hauska leikkiä. Mahdollisesti tämän päiväinen ruokani olisi tällainen:

Pinaattikeitto x 1 = 200g 140 kcal
Rasvaton maito 2 dl x 2 = 132 kcal
Kananmunan valkuainen  x 3 = 45 kcal
Ruispalat ym. vastaavat x 2= 140 kcal
Tomaatti 1 kpl 50 g x 1 = 10 kcal

Olen vaan niin perso tuolle maidolle, että se vie paljon kaloreita. 33kcal vajaa tuo vielä olisi, jos tahtoisin saada sen siihen tasan viiteensataan. Jotain voisin siis vielä keksiä tuohon tai sitten jättää suosiolla noin, koskapa en vieläkään omista keittiövaakaa, joten tarkat ruokien mittaukset ovat hankalia.

Tärkeämpänä tällä hetkellä kuitenkin pidän sitä, että tulee tähän edes vähän harjoiteltua ja lähdettyä pikku hiljaa mukaan, vaikka sitten vahingossa söisinkin puoli tomaattia liikaa. Pääasia, että syön nuo yhdellä kertaa ja opettelen sitten sitä iltaa miten se sujuu syömättä.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Viuh, viuh, luistellen!

Vähintään kymmenen vuoden tauon jälkeen, ellei pitemmänkin, pääsin vihdoinkin luistelemaan. Yllättävää kyllä pysyin pystyssä koko ajan, vaikka aluksi vähän jännitti tuleeko mistään mitään.
video
Jos tästä luistelusta saisikin uuden harrastuksen, jota tekisi usein, niin saisin vihdoinkin jonkin syyn (joulun lisäksi) odottaa talvea.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Ulkoilua, söpö koira ja kuuminta muotia.

.
Tällaiset hienot lapaset olen väsännyt tänä vuonna
miehekkeelle.
Toiset tylsemmätkin tein plus hienot sukat, joita en
ehtinyt kuvata, kun mokoma jo hukkasi ne.
Pirteää talvimuotia (miehekkeen) liian suurissa
jättitoppahousuissa, kirpparitakissa
ja oman käden tuotoksissa.
Iloinen Pommi.


Raivoisa tappajakoira.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kuntosalijäähy ohitse

Aamu

Perjantai-iltana simahdin vahingossa ennen yhdeksää ja nukuin noin kymmenen tuntia. Sen jälkeen heräsinkin kuin uutena ihmisenä tähän mahtavaan viikonloppuun.

Olen ehtinyt jo juoda pannukahvit, lukea päivän lehden ja puhkun uutta intoa ylipäätään kaikkeen, mutta etenkin aamupäivän salilla käyntiin. Jos vain tilaa on, niin voisin käydä spinningissä ja sitä ennen tehdä salitreenin. (Näin päin, koska aikataulut ja autokyydin hyödyntäminen menee niin, että joudun sitä spinningiä odottelemaan jonkin aikaa.)

Nyt pistän kasvismunakokkelilounaan paistumaan ja sitten potkin miehekkeen hereille, ettei molempien treenit jää väliin unikekoilun takia.

Hyvää siitä munakkaasta tulikin. Tässä ainesosat:

-oliiviöljyä
-vihreät pavut
-pinaattia
-kananmunia
-rasvatonta maitoa
-maapähkinöitä
-juustokuminaa
-chilimaustetta
-ruususuolaa

Iltapäivä

Salitreeni meni hyvin. Tuli tehtyä joitain juttuja ihan ennätyspainoilla. Tauko on siis tehnyt ihan hyvin.
Spinningissäkin oli oikein mukavaa, mitä nyt koko tunnin ajan armoton pissahätä. Muuten kyllä jaksoin todella hyvin ja olisin jaksanut vielä pitempäänkin. Vai olikohan se vain se pissahätä, jonka takia ei tullut tehtyä niin isoilla vastuksilla ja siten hämäsin itseäni, että jaksan muka mitä vain?

Kotona onkin ollut sitten huonompi olo. Epäilen joko aurinkoallergiaa tai ruokamyrkytystä. Ennen kuin kukaan rupeaa huutelemaan, että olisin raskaana, niin mainittakoon että talouden toinen henkilö on vieläkin huonommassa kunnossa. (Eikä sitten ollut meikäläisen tekemää ruokaa, jos se on ruokamyrkytys! Kertoisin, että anoppikokelaan tekemien ruokien syönnistä tuo on tullut, mutta suuttuukohan mieheke, jos julkisesti sen paljastan? No, en sitten kerro sitä.)


Mitään sopivaa kuvaa tälle päivälle ei ole ja kuulema netissä on aina paljon kissakuvia, joten lisätään yksi.
Tässä alla siis minä ja Muusa 4. helmikuuta vuonna 2006.