Tunnisteet

elintarvikkeet (48) elämä (34) Emmerdale (7) Euroviisut (3) haaste (10) joulu (7) juoma (15) keho (30) kesä (1) kirjat (22) koira (14) kuntoilu (57) Kuntoportti (20) käsityöt ja askartelu (7) Leffat (7) lenkkeily (11) lista (19) Minä (16) musiikki (5) onnellisuus (11) paasto (9) pelit (7) pyöräily (7) reissaaminen (15) ruoka (41) spinning (9) syksy (7) talvi (5) tankotanssi (18) unet (1) vaatteet (13) venyttely (10) yoga ja pilates (6) zumba (5)

torstai 13. joulukuuta 2012

Mitä mulle kuuluu?

Tulevat leipurit plus minä.
Kiitos oikein hyvää. Ensin piti kiirettä kouluhommien parissa. Sitten piti pitää vähän hermolomaa. Joulukoristelut taitavat tälläkin kertaa jäädä välistä, koska en ehdi tehdä joulusiivousta. Mieluumin paketoin lahjoja ja teen joululeivontaa. Eipä siinä sitten paljoa muuhun jää aikaakaan. Kuntoiluhommatkin ovat jääneet nyt liian vähiin.

Onhan tässä kouluhommien välissä onneksi muutakin ehtinyt tekemään. Vietimme luokkakavereiden kanssa pikkujouluja. Iltaan kuului kauniita naisia, hyvää musiikkia ja maukasta syötävää. Toivottavasti onnistumme pian järjestämään jonkin yhteisen illan uudestaan. Vielä jäi kuulematta paljon siitä, mitä kukakin ei ole koskaan tehnyt.

Kuka olisi uskonut, että teen piparkakkutalostani
kirkon?
Koulussa teimme alkuviikosta piparkakkutaloja. Tein siis elämäni ensimmäisen oman piparkakkutalon. Hauskaa oli, vaikkei kaikki sujunutkaan ihan suunnitelmien mukaan. Luulisi, että valmiissa muoteissa kaikki osat olisivat oikean kokoisia, mutta ei. Tästä lähin en luota muihun kuin omiin suunnitelmiini ja piirroksiini. Talosta ei tullut kovin kaunis, mutta siltikin ehkä parempi kuin olin uskaltanut odottaakaan. Kävin tänään koulun jälkeen ostamassa aineita, jotta voin kotona harjoitella lisää talonrakennusta. Koulussa halusin tehdä talosta mahdollisimman yksinkertaisen. Kotioloissa aion tehdä jotain ihan muuta, jos vain aikaa ja kärsivällisyyttä riittää.
Jospa näistä saisi jonkinlaisen herkkutalon tehtyä.

Muita hyvän viikon loistohetkiä oli, kun pitkästä aikaa moneen vuoteen tapasin tätiäni ja kävin kuuntelemassa hänen runojaan. Positiivinen yllätys oli se, että ymmärsinkin välillä jotain, vaikka runoilta oli ruotsinkielinen. Pitäisikin säännöllisesti olla jotain tällaista erikoisempaa ruotsinkielistä, jottei koko kielitaito kokonaan ruostuisi.

Toivottavasti jatkossa löydän enemmän aikaa liikunnalle ja tälle blogille. Joululoman aikaan tulee pitkä väli, etten varmaan käy edes tietokoneella, mutta toivoisin, että viimeistään tammikuussa ehtisin taas kirjoitella tänne. Jos hyvä tuuri käy, niin ehkäpä puuhailen jotain mielenkiintoistakin, josta kirjoitella. Ai niin, äänestys antoi tulokseksi, että se tavallinen "tylsä" elämä kiinnosti eniten. No, yritän elää tavallisesti ja tylsästi ensi vuoden. ;)

Lupaan tehdä blogipäivityksen seuraavistakin piparkakkutaloista, vaikka ne menisivätkin ihan pipariksi!

PS Tein tänään koulussa SEKAMETELISOPPAA ja tomaattichiliSILLIÄ, mutta valitettavasti en niistä saanut kuvaa, jotta oisin voinut tehdä blogilleni nimensä mukaisen bannerin.

2 kommenttia:

  1. Hitsi, jos olisit saanut sen kuvan niin tietty niitten ois pitänyt vielä kätellä. Eikös yleensä kätellä kun kohdataan? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Kuinkahan ne olisi saanut kättelemään? Heti kun sen keksin, niin pitää varmaan tehdä noita kotioloissa ja pitää kunnon kuvaukset.

      Poista